Kaksi vuotta edustajistossa, joista toinen edustajiston varapuheenjohtajana.
Yksi vuosi opiskelijakunnan hallituksessa.
Nyt sitten neljättä kertaa edustajistovaaleissa.

Paljon on tullut tässä vaiheessa tehtyä. On äänestetty vuosijuhlien järjestämisestä, päätetty harjoitteluista maksettavien palkkioiden suuruudesta, hyväksytty sääntömuutoksia ja vaikka millaisia dokumentteja. Tähän sitä vain on päätynyt, vuosi toisensa jälkeen. Ei tule sillä tavalla liian erilaisia opiskelijavuosia, kun aina on jossain menossa. Tässä on vähän tällainen ”groundhog day” meininki huomattavissa.

Nyt olen murmelielämässäni päätynyt eräänlaiseen tunnelin risteykseen. Olen ehdolla SAMOKin vuoden 2024 hallitukseen, ja tähtään siellä varapuheenjohtajaksi. Vaikka suuren maailman hommat jo kutittelevat sormenpäissäni, haluan pitää toisen käteni vahvassa kosketuksessa omaan kotiopiskelijakuntaan, Kaakkoon. Siksi lopulta tuntui myös järkevältä lähteä vielä kerran edustajistovaaleissa ehdokkaaksi, hetken kypsyttelyn jälkeen.
On myös olemassa vaihtoehto, jossa liiton hallituksen ovet eivät aukea minulle. Tällöin jatkan hommia täysin rinnoin edustajiston parissa. Ja mikäs sen parempaa, kuin roikkua ylimmän päätäntävallan kahvassa tiukasti kuin iilimato.

Opkua ei tehty vuodessa, ja niin vain on Kaakossakin asioita, joita voi vielä edustajistossa viedä eteenpäin. Koska itse vietän aikani pääasiassa Mikkelissä, ovat päällimmäisenä mielessä nimenomaan kyseistä kaupunkia koskevat asiat. Uskon kuitenkin, että koko Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun laajuisiakin uudistuksia voi ja kannattaakin tehdä.

Lähellä sydäntäni on yhdenvertaisuuden edistäminen. Tämä aihe ei ole niin sanotusti koskaan valmis, vaan aina löytyy kehittymisen varaa. Yhdenvertaisuuden alle menevät myös sellaiset teemat kuin esteettömyys ja tasa-arvon edistäminen. Opiskelijakunnassa tämä tarkoittaa moninaisia asioita. Itse haluaisin sellaisen korkeakoulun, jossa esimerkiksi kuukautistarvikkeita on saatavilla kaikissa vessoissa. Tämä on tärkeää opiskelijoille paitsi rahallisesta näkökulmasta, myös eri kulttuuritaustojen huomioimisessa.

Haluaisin myös, että opiskelijoiden mielipiteet koulutuksen laadusta otetaan tosissaan. Koulutukseensa tyytymätön opiskelija kertoo kyllä työelämässä, jos koulutuksen laatu on ollut huonoa. Vastavuoroisesti koulutukseensa tyytyväinen opiskelija jaksaa ylistää opiskeluvuosiaan pitkään.

Nämä asiat ovat vain yksittäisiä nostoja, jotka ensimmäisenä tulevat mieleeni. Koska tehtävää on enemmän kuin murmelilaumakaan ehtii tekemään, tarvitaan jokaisen panostusta.

Murmelisykli on valmis toistumaan, enkä muuttaisi tästä oikeastaan mitään.

Tavataan käytävillä ja kaduilla!

Terppa Kuismin

—-

Kirjoittaja on opiskelijakunnan edustajistovaaliehdokas ja yhteisöpedagogiopiskelija Mikkelistä. Edustajistovaalien äänestys järjestetään sähköisesti 30.10.-8.11. Julkaisemme ehdokkaiden kirjoituksia nettisivuillamme kampanja-aikana loka-marraskuussa. Kaikki ehdokkaamme löydät täältä