Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely toteutettiin Xamkin opiskelijoille neljättä kertaa. Kyselyn kohderyhmänä olivat AMK- ja YAMK-tutkintokoulutuksissa opintojen keskivaiheilla olevat opiskelijat, ja kyselyyn pystyi vastaamaan sekä suomeksi että englanniksi.

Kyselyyn vastasi 548 opiskelijaa, joten vastaajien määrä kasvoi huomattavasti viime vuodesta, jolloin vastauksia tuli 443 kappaletta. Vastaajista 58,4% oli naisia, 38,9% oli miehiä ja 2,7% oli muunsukupuolisia tai ei halunnut vastata kysymykseen. Miesvastaajien osuus oli hieman pienempi kuin kahtena edellisenä vuonna. Vastaajien opiskelumuodon suhteen huomattavaa oli, että verkko-opintoja suorittavien opiskelijoiden osuus vastaajista kasvoi yli yhdeksällä prosenttiyksiköllä.

Tasa-arvo

Korkeakoulun tasa-arvoa pyydettiin arvioimaan vastaamalla väitteisiin asteikolla 1–5 (1 = Täysin eri mieltä, 2 = Osittain eri mieltä, 3 = Ei eri mieltä eikä samaa mieltä, 4= Osittain samaa mieltä, 5 = Täysin samaa mieltä) tai ”En osaa sanoa”. Suurin osa vastaajista oli väittämien kanssa täysin samaa mieltä ja väittämien keskiarvot olivat seuraavat. Suluissa on viime vuoden kyselyn keskiarvot.

  • Naisten ja miesten tasa-arvo toteutuu korkeakoulussani hyvin 4,8 (4,7)
  • Naisten ja miesten opintojaksoarviointi on oikeudenmukainen 4,8 (4,7)
  • Naisiin ja miehiin kohdistuu samanlaisia odotuksia 4,6 (4,6)

Vastaajat arvioivat naisten ja miesten tasa-arvoisuutta korkeakoulussa myös mahdollisuuksien näkökulmasta. Merkittävin muutos edellisvuosien kyselyihin oli se, että ”en osaa sanoa” -vastausten osuus kasvoi merkittävästi. Tämä voisi korreloida verkko-opiskelijoiden aiempaa suuremman osuuden kanssa.

Eniten hajontaa esiintyi kysyttäessä opiskelijoiden arvostuksesta, kun 2,2 prosenttia vastaajista uskoi, että naisilla on miehiä paremmat mahdollisuudet ja 3,7 prosenttia uskoi, että miehillä on naisia paremmat mahdollisuudet. Molempien vastausten osuus pieneni kuitenkin viime vuoden kyselyyn verrattuna.

Jokaisessa osion väittämässä ”Naisilla ja miehillä on tasa-arvoiset mahdollisuudet” -vastausten osuus pieneni 3–8 prosenttiyksikköä viime vuoteen verrattuna. Myös naisten ja miesten välistä eriarvoisuutta kokeneiden vastausten osuus pieneni hieman useimmissa väittämissä, joten muutos selittyy enimmäkseen ”en osaa sanoa” -vastausten osuuden kasvulla. ”En osaa sanoa” -vastauksen antoi kuhunkin väittämään 15–20% vastaajista (vrt. 9–15%, 2020).

​​​​​​​Yhdenvertainen kohtelu

26 vastaajaa (4,7%) koki joutuneensa omassa korkeakoulussa eriarvoisen kohtelun tai syrjinnän kohteeksi. Vuoden 2020 kyselyssä eriarvoista kohtelua tai syrjintää oli kokenut 30 vastaajaa (6,8%) ja vuoden 2019 kyselyssä 31 vastaajaa (8,1%). Vastaajamäärien kasvusta huolimatta eriarvoista kohtelua tai syrjintää kokevien määrä on vähentynyt tasaisesti.

Eriarvoista kohtelua tai syrjintää oli koettu eniten opintojaksoihin liittyvissä tehtävissä (13 mainintaa), ryhmätöissä (8) ja arvosanoissa (7). Näissä vastauksissa ei ollut juuri minkäänlaista poikkeamaa viime vuoteen verrattuna.

Eriarvoisen kohtelun tai syrjinnän arveltiin useimmiten johtuvan henkilökohtaisista ominaisuuksista (8 mainintaa) tai mielipiteistä (8 mainintaa). Huomattavin muutos oli se, että viime vuonna sukupuolen arveli syyksi eriarvoiselle kohtelulle tai syrjinnälle 5 vastaajaa, kun viime vuonna sukupuoli oli yleisin arveltu syy 11 maininnallaan. Vastaajat pystyivät valitsemaan useita vaihtoehtoja samanaikaisesti.

Häirintä tai epäasiallinen kohtelu

Häirintää tai epäasiallista kohtelua joko korkeakoulussa tai harjoittelupaikassa kertoi joskus kokeneensa vastaajista 18 (3,3%). Vuonna 2020 häirintää kertoi kokeneensa 20 vastaajaa (4,5%).

Häirintää tai epäasiallista kohtelua oli koettu toisten opiskelijoiden (6 mainintaa), opettajien (6) ja harjoittelupaikassa jonkun henkilön (6) taholta. Opiskelijoiden taholta koettu häirintä vähentyi merkittävästi viime vuodesta, jolloin 12 vastaajaa oli kokenut häirintää toisten opiskelijoiden taholta.

Häirinnän luonteeksi määriteltiin useimmiten loukkaavaksi koettujen kaksimielisyyksien tai härskiyksien puhuminen, vartaloon tai seksuaalisuuteen kohdistuvat ikävät huomautukset tai muu vastaajan epäasialliseksi kokema kohtelu. Muun epäasiallisen kohtelun kuvattiin olevan esimerkiksi vähättelyä, julkista nolaamista, painostamista epämiellyttäviin tekoihin, alentuvaa kohtelua, vähättelyä, tytöttelyä ja epäammattimaista käyttäytymistä.

Häirintäyhdyshenkilöt opiskelijoiden tukena

Häirintää tai epäasiallista kohtelua kokeneiden opiskelijoiden määrä on melko pieni, mutta jokaiseen kokemukseen on suhtauduttava vakavasti. Kehotamme kaikkia häirintää tai epäasiallista kohtelua kokeneita tai havainneita olemaan matalalla kynnyksellä yhteydessä Opiskelijakunta Kaakon häirintäyhdyshenkilöihin. Xamkissa on käytössä myös poikkeamaraportoinnin työkalu Incy,  jonka kautta voi ilmoittaa havainnoistaan myös anonyymisti.

Häirintäyhdyshenkilömme toimivat kaikilla Xamkin kampuksilla ja tarvittaessa myös etänä. Häirintäyhdyshenkilöiden tehtävä on kuunnella tuomitsematta ja puuttua pyydettäessä esille nousseisiin häirintätilanteisiin. Häirintäyhdyshenkilöt eivät lähde toteuttamaan jatkotoimenpiteitä ilman opiskelijan suostumusta ja toiminta on täysin luottamuksellista.

Lisätietoa tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyn tuloksista Luxissa.