opiskelijat pääsivät ilmaisemaan huolensa hallituksen kaavailemista leikkauksista

 

Suomen tulevaisuuden rakentaminen vaatii panostusta koulutukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset vaarantavat hyvinvointiyhteiskunnan perustan.

Suomen maailmanluokan koulutusjärjestelmä on ollut meille keskeinen menestystekijä ja ylpeydenaihe. Korkeakoulutus on ollut avainasemassa yhteiskunnan kehittämisessä tuoden maahamme osaamista, innovaatioita ja työvoimaa.

Suunnitteilla olevat leikkaukset koulutukseen ja opiskelijoiden toimeentuloon herättävät kuitenkin huolta siitä, voiko Suomi pitää asemansa koulutuksen huippumaana. Toimeentuloon kohdistuvat leikkaukset lisäävät opiskelijoiden taloudellista ahdinkoa ja stressiä. Jo nyt monet opiskelijat uupuvat liiallisen työmäärän vuoksi ja mielenterveyden haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet pandemian lailla.

Tulevaisuudessa opiskelijoiden on käytävä yhä enemmän töissä rahoittaakseen opiskelun, tai upottava yhä syvempään velkakuoppaan opintolainan myötä. On erikoista, että opiskelijat ovat ainoa kohderyhmä, jonka oletetaan ottavan lainaa elääkseen.

Korkeakoulutuksesta ja opiskelijoiden toimeentulosta leikkaaminen ei ole kestävä ratkaisu. Leikkausten sijaan meidän tulee satsata koulutukseen ja opiskelijoiden hyvinvointiin.

Meidän on varmistettava, että Suomi pysyy kilpailukykyisenä. Myös maan turvallisuuden ja huoltovarmuuden puolesta koko Itä- ja Kaakkois-Suomen elinvoimaisuus on tärkeää. Tässä korkeakoulujen sijoittuminen maakuntiin on ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijat tuovat maakuntiin elinvoimaa ja elämää. Meidän panoksemme kaupunkien ja kuntien kehittämiseksi on kullanarvoista.

Kaakkois-Suomessa koulutukseen panostaminen on erityisen tärkeää, sillä väestömme koulutustaso on alhaisempi kuin koko maassa keskimäärin. Vuonna 2021 Kymenlaakson koulutustasoindeksi oli toiseksi alhaisin kaikkien maakuntien joukossa. Kymenlaaksoa heikompi koulutustasoindeksi oli vain Etelä-Savossa. Korkeakoulututkinnon suorittaneita oli Kymenlaaksossa 26,9 % ja Etelä-Savossa 26,8 %, kun koko maan keskiarvo on 33 %. Olemme takamatkalla jo nyt, eikä koulutusleikkaukset kiritä meitä kuromaan eroa umpeen.

Koulutusleikkaukset voivat vaikuttaa säästöiltä lyhyellä aikavälillä, mutta vaarantavat Suomen kilpailukyvyn, talouden ja tulevaisuuden. Vielä ei ole liian myöhäistä muuttaa suuntaa.

Emmi Matinheikki

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtaja 

Miika Hämäläinen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan varapuheenjohtaja